sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Palapeliharjoitelmia

Palapelikirppikseltä hankittu. Näistä olen tehnyt vain 350 palan Vesimiehen

Palapeliharrastukseni se vain kiihtyy. Nykyisin käyn palapelikirppiksillä, vaihtelen niitä kavereiden kanssa ja jopa ostan uuden uutukaisia kaupasta.

Antique World Map, The Tree of Life, Mona Lisa

Synttärilahjaksi sain ystävältäni neljä uuttaa Eurographics'in 1000 palan palapeliä. Niitä minulla ei aikaisemmin ole ollutkaan. Peleissä on käytetty Smart Cut Technologya, joka valmistajan mukaan on ainutlaatuinen. Kaikki palat ovat erilaisia ja sopivat vain omille paikoilleen. Olin innoissani.

Flags of the World, Eurographics 1000 palaa

Ensimmäiseksi ihastuin peliin, jossa on eri maiden lippuja, maan nimi, asukasluku, pinta-ala ja pääkaupunki. Siis varsin opettavainen ja hyödyllinen. Ajattelin koota peliä rauhallisesti ja keskittyä uuden oppimiseen.

Ylä- ja oikean reunan palat aika hurjia

Sitten tuli epätoivo. Ylärivin ja oikean reunan palat olivat niin erikoisia ja pieniä ettei reunojen tekemisestä tullut mitään. Aloitin pelin isosta tekstistä. Seuraavaksi maiden nimistä ja yritin sijoitella lippuja lähes oikeille paikoilleen. Alku oli tosi vaikeaa, koska palaset eivät lukkiutuneet paikoilleen ja pieninkin hipaisu hajotti koko rakennelman tai ainakin osan siitä. Lisäksi paloissa oli ilmeisesti liian hienosta leikkauksesta johtuen viisi mikroskooppisen pientä palaa, joita ei pelin missään vaiheessa saisi paikolleen ja ajattelinkin harmissani, että ihan luokaton peli mokomine paloineen.

Jossain vaiheessa ajattelin, että minulla ei ole avaruudellista hahmottamiskykyä. Piti varmuuden vuoksi googlettaa, mitä sellainen taito on. Siellä on selitetty mm. kykyä arvioida etäisyyksiä ja suuntia, lukea karttaa ja käännellä esineiden kuvia mielessään. Aikoinaan ennen internettiä ja navigointiopastuksia olin aika hyväkin kartan lukija. Jopa edesmennyt mieheni kehui taitoani ja aina pääsimme vaivatta perille, kun minä neuvoin hyvissä ajoin missä risteyksessä minnekin piti kääntyä.

Ihan palapelin loppuvaiheessa, kun olin tottunut eri muotoisiin paloihin, huomasin yllättävän helposti löytäväni oikean palan ihan vain muotoa katsomalla. Ja taas löytyi intoa ja usko hahmottamiskykyyni palautui. Olipa hyvä harjoitus.


Ne viisi minipalaa saivat jäädä asettelematta

Ne viisi mikroskooppisen pientä palaakaan eivät lopulta haitanneet pelin kokoamista. Ne olivat ihan pienen pieniä murtumia yläreunasta.

Muita palapeliharjoituksia:

Doors, Piatnik 1000 palaa ystävättäreltä oli kiva peli. Ostin myös palapelimaton.

Moomin ABC Collection, Peliko 1000 palaa, ostin uutena. Ajattelin, että kirjaimet hallitsen, tässä ei liene ongelmaa, mutta olikin tosi vaikea.


Honeybees on Hive, Wildlife 500 palaa, ystävättäreltä saatu synttärilahja. Kiva ja korkealaatuinen.

Black Panther, Ravensburger 1000 palaa, tyttäreltä lainassa. Samettinen pantteri oli tosi vaikea, meinasin jo luovuttaa, mutta kun ei ollut kiire minnekään, tein sen kuitenkin sitkeästi loppuun.

Aquarius, Jumbo 350 palaa. Näin pieneksi palapeliksi yllättävän vaikea, vaan ei mahdoton

Facen roskalavalta sain kolme peliä:

Home Sweet Home, Anatolian 1000 palaa, oli hyvän mielen peli. Aina kun vilkaisin kuvaa, minua alkoi hymyilyttää. Kiva peli vaikka ruskeat kohdat olivat aika vaikeita ja yksi pala puuttui.

The Lion King, Jumbo 1000 palaa. Helpohko, vaikka taivaassa meni aikaa – paljon.

101 Dalmatians, Jumbo 1000 palaa. Helpohko ja kiva tehdä. Mallikuvaa katsoessa, vasen alareuna tuotti vähän vaikeuksia, koska se oli peitetty isojen koirien kuvalla.















torstai 1. helmikuuta 2024

Juhlariksalla halki elämän

 


Keravan 100 -vuotisjuhlan kunniaksi avautui Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa uusi näyttely Juhlariksalla halki elämän, joka on koottu Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta. Näyttely on auki 30.1. - 19.5.2024. Tällä kertaa avajaistilaisuus oli avoin kaikille, mutta harmikseni olin merkannut väärän päivämäärän kalenteriini. No, keskellä arkipäivää tutustuminen näyttelyyn oli varsin leppoisaa ja sain rauhassa kuvata upeaa näyttelyä.


Nina Terno (1935 - 2003)

Loppuunajetut (1995 alumiini)

Onneksi me Keravan taidemuseon ystävät ja Sinkan vapaaehtoiset saimme hieman etukäteen tutustua näyttelyn pystyttämiseen ennen avajaisia, jolloin sain kuvattua veistoksen ennen lasivitriiniin sijoittamista.

”Tässä näyttelyssä esillä oleva juhlariksa on tehnyt pitkän matkan Bangladeshista Helsingin ja Kellokosken kautta Keravalle. Kolmekymmentä vuotta sitten Kellokosken kaduilla saattoi nähdä riksan kyydistä nautiskelevia Kellokosken sairaalan potilaita. Mäkisessä maastossa pyörä oli kuitenkin raskas polkea, joten ylilääkäri Ilkka Taipale tarjosi sitä Aune Laaksosen kokoelmaan. Lahjoitus vastaanotettiin 1997.”


”Keravan juhlariksan sisustukseen kuuluu kaksi signeerattua maisemamaalausta ja joukko henkilökuvia, mutta myös kuomu, runko ja ohjaustanko ovat kirkasväristen koristeiden peitossa .”

Aikaisemmasta Sinkassa olleesta Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelman näyttelystä olen kirjoittanut neljä vuotta sitten Olipa kerran näyttely.

Erikseen järjestetään Taidemuseon ystävien ja Sinkan yhteistyönä kevätkaudella neljä taiteilijatapaamista, joiden töitä voi Sinkassa käydä katsomassa koko näyttelyn ajan. Seuraavassa näytteitä vierailijoiden töistä:

Ke 7.2. klo 17.30 Taiteeni tarina Jaakko Niemelä (1959)

Sarjasta miesten käsityöt: Karhu, kettu, lintu & sänky (1997 rautalanka ja hehkulamppu)

Ke 21.2. klo 17.30 Taiteeni tarina Teija Immonen (1968)

Keinotekoinen I, Keinotekoinen II ja Korea

Korea (1999 carborundum, kuivaneula ja guassi)

Ke 6.3. klo 17.30 Taiteeni tarina Antti Maasalo (1940)

Sirkushyppy (2002 valokineettinen teos)

Ke 3.4. klo 17.30 Taiteeni tarina Metropoliitta Arseni (1957)

Älä itke minua äitini (1998 tempera puulle, kultaus)


”Näyttelyssä veistosten, maalausten ja grafiikanvedosten rinnalle nousevat valotaideteokset, ikonit ja itämaisen juhlariksan kaltaiset kokonaistaideteokset, jotka laajentavat taiteen kenttää.”


Ella-Maija Anttila-Laitasalo (1938 - 2003)

Flamenkolaulaja (1993 öljy levylle)

Kaikki elämäni aamut (1999 sekatekniikka) Nukkepari Barokki I ja Barokki II (1998 sekatekniikka)

Gérard Quenum (1971)

Ghango (1998 sekatekniikka), Photo (2002 sekatekniikka) ja Soldat (2002 sekatekniikka)

Reinata Sadimba Passena (1945)

Äiti ja lapset (savi) ja Kovaonniset (savi)

Juhani Harri (1939)

Ajan torni (1991 sekatekniikka: kellon koneisto, hiekka ja kivet)

Heikki Tuomela (1922 – 1991)

Uurastajat (1988 öljy kankaalla) on kunnianosoitus Keravan taide- ja kulttuuriyhdistyksen aktiivisille jäsenille, jotka on mainittu nimeltä Talkoilla koottiin taidetta -esittelyssä maalauksen vieressä.

Sinkan sivuilta löytyy lisää tietoa näyttelyistä, tapahtumista, yhteyksistä, opastuksista, taidekokoelmista ym.

https://www.sinkka.fi/


sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Palapelikilpailu jälleen

 Minulla ei koskaan ole ollut minkäänlaista kilpailuviettiä, mutta kuitenkin olen reilun vuoden verran osallistunut palapelikilpailuihin. Kilpailut saivat alkunsa nuoren kaveriporukan kivasta yhteisestä tekemisestä. Aloitettaessa ryhmässä oli kaksi lastenlastani, Ykkönen ja Kakkonen sekä heidän kavereitaan. Kaksi kaveria, joita kutsun tässä Susseksi ja Ellaksi, toimivat ryhmän ideoijina, toimijoina ja tuomareina.

Quirky Circus

Olen aiemmin kirjoittanut ensimmäisestä palapelikilpailustani, jossa tarkemmin kerrotaan kilpailun kulku. Lyhyesti kerrattuna: Aikojen alussa eli kun kilpailut aloitettiin jokainen pelaaja hankki samanlaisen 500 palan pelin. Sovittiin, mihin aikaan porukka kokoontuu netissä, näyttää avaamattoman pussin, kirjoittaa paperilapulle nimensä ja teamskokouksessa annetun koodiin, jonka jälkeen kukin ryhtyy kokoamaan peliä haluamassaan paikassa yksinään, ilman avustusta. Kun kuva on valmis, se kuvataan nimilapun kanssa ja lähetetään viralliselle valvojalle eli Ellalle. Muutaman tunnin päästä kokoonnutaan taas teamsiin ja Susse kertoo kunkin pelaajan sijoituksen ja jokainen voi lyhyesti kertoa pelin kulusta, mistä yksityiskohdasta piti tai selitellä, miksi tällä kertaa meni huonosti. Voittaja saa palkinnoksi mukin, johon kilpailupalapeli on kuvattu. Joillekin mukeja kertyy, muut saavat nuolla näppejään.

Jo ensimmäisessä kilpailussa, missä olin mukana, huomasin että tälle porukalle en pärjää nopeudessa mitenkään ja ihan suosiolla asennoiduin, että minähän voin pitää sovitusti viimeistä sijaa, niin kenellekään ei tule paha mieli. Halusin kuitenkin olla mukana, koska kokemus oli mielestäni hauska, vaikka olinkin yli kymmenen tunnin jälkeen ihan rättiväsynyt.

Kilpailen vain itseäni vastaan ja täytyy sanoa, että olen pikkaisen kehittynytkin. Aikani oli ensimmäisessä kilpailussa yli 10 tuntia ja tänään 6.41 tuntia.

Tein tämän päiväisen kilpailupelin ennakkoon ja silloin aikani oli tuo 6.41 t. Kilpailupalapelin teen myöhemmin aina uudestaan kaikessa rauhassa. Laitan kuitenkin pelatessa sekuntikellon päälle ja paussille, kun menen tekemään jotain muuta askaretta. Sillä tavalla aika kyllä paranee ihan hurjasti eli tämä Quirky Circus vei aikaa uudelleen pelattuna enää 4.57 tuntia. Yhteen menoon pelatessa aina lopussa tuntuu, että paloja puuttuu, väsyttää, on nälkä, selkään sattuu, ei näe enää mitään... tämä siis mun monen tunnin menetelmällä.



Edellinen kilpailupeli 26.11.2023 oli I Like Birds. Minun aikani 7.31 voittajilla 54 min (sama aika kahdella ensimmäisellä kilpailijalla)!

Näiden kahden kilpailun välillä olen harjoitellut 1000 palapelin peleillä, jotka ovat olleet aika huonolaatuisia. Esim. sama pala on ihan vaivattomasti mennyt useaan kohtaan esim. reunoissa, joka kostautuu jossain kohdassa. Ne on pitänyt tehdä viimeiseksi. Osa paloista on murtunut, eikä reunat ole pysyneet koossa murtumien takia.



Tässä pelissä vasemmasta alareunasta osa paloista oli murtunut. Oli vaikea peli ja aikaa meni viikkotolkulla.


Murtumat olivat tällaisia.



Tämä oli laadultaan paras harjoituksistani. Yläosan taivas jopa helpohko.


Tämä oli ihan hirveä. Olin saanut pelin jo niin valmiiksi, että kaksi palaa ei mennytkään tyhjille paikoille. Aikani tihrusteltua huomasin pari palaa olevan ilmeisesti väärillä paikoilla. Olin jo aikeissa luovuttaa, mutta eräs kaverini kannusti, että noin valmista ei VOI jättää kesken.

Susse on ollut tavattoman taitava ja aktiivinen. Hän on tehnyt upeat rankingtilastot ja esitykset kilpailuista. Mahdottoman hienoa on, että hän on saanut Ravensburgerilta palapelit, ensin 20-30 peliä ja tähän viimeiseen jo 50 kpl.

Nyt joukkoon on liittynyt todella ammattilaisia, jotka ovat ottaneet osaa suuren maailman palapelikilpailuihin Sussen tavoin. Myös pelitilaisuuden järjestämiseen ja pelien toimittamiseen on onneksi tullut uusia innokkaita henkilöitä talkoohommiin.

Vuoden ensimmäinen kilpailupalapeli 14.1.2024 oli Ravensburgerin Quirky Circus A European Map haastavuusaste 8/10. Kilpailijoita oli 50. Kymmenen ensimmäisen kilpailijan aika oli 1,02 - 1,16 t enimmäkseen minuutin erolla edelliseen, paitsi voittaja selvitti urakan alle tunnissa. Minun aikani siis 6.41 t seuraavaksi huonoimmalla vähän yli 4 t.

Emilia, kilpailun voittanut nopeuskuningatar on tallentanut suoratoistona (striimannut) kaksi viimeisintä kilpailuaan YouTubeen. Emilian tämän päivän kilpailua voi seurata linkistä. Kyllä näyttää käyvän ihan urheilusuorituksesta. Emilian aika oli 47 min! Huikeeta!



Tässä kuvassa isomummoni, joka istuu pyörätuolissa on vasta 72 vuotias, mummoni 51, äitini 30 ja minä 6. Meinaan vain, että mummoillani ei totisesti olisi ollut aikaa eikä mahdollisuutta pelata palapelejä, ei käydä pilatestunneilla eikä harrastaa afrikkalaista tanssia. Ihan kiva, kun minulla on.


torstai 23. marraskuuta 2023

Väriä & valoa - impressionismin perintö


Kävin enteriläisten kanssa Ateneumin Väriä & valoa -näyttelyssä. Jo nuorena tyttönä olin kiinnostunut impressionisteista ja heidän maalauksistaan ja ostinkin WSOY:n pieniä taidekirjoja jokaisesta palkastani. Näyttelyssä minua ilahdutti erityisesti kuuluisien taiteilijoiden maalaukset, joita ei pienissä taidekirjoissani ole lainkaan.

Camille Pissaro


Maisema taiteilijan paletille n. 1878 – 1880. Esittelyssä minua ihmetytti pyöreä reikä seinälle heijastetussa maalauksessa, mutta sille olikin mielenkiintoinen selitys.



Punaisia kattoja, kylän laidalla, talvi 1877



Maisema Saint-Charlesissa, Gisorin lähistöllä, auringonlasku, 1891

Pierre-Auguste Renoir


Polku korkeassa heinikossa, n. 1875

Alfred William Finch


Hiekkakuoppa, Ranska, 1912

Pekka Halonen


Tomaatteja, 1913

Pekka Halosen itse kasvattamat tomaatit 1900 luvun alussa Suomessa oli aika edistyksellistä. Hyötytarhurina arvostan taiteilijaa myös etevänä puutarhurina. Ei minulla vieläkään tuollaista satoa ole ollut.


Jään ja lumen peittämä kallio, 1911

Kuten ensimmäisestä kuvasta näkyy, näyttely on Ateneumissa 25.2.2024 asti. Suosittelen.

lauantai 5. elokuuta 2023

Ei kirvele

Ykkönen eli ensimmäinen lapsenlapseni kävi ruotsin kielisessä kielikylpypäiväkodissa. Neito oli kaatunut ja saanut polveensa asfaltti-ihottumaa. Poru oli valtava, kun Esikoiseni eli lapsukaisen äiti puhdisti haavaa desinfiointiaineella.

Huuto yltyi sietämättömäksi: ”Kirvelee!”

Esikoisen korviin sattui ja lähes malttinsa menettäneenä hän tempaisi pullo ja näytti Ykköselle, joka ei vielä osannut lukea. ”Katso nyt! Ei kirvele, Svider inte.”



Huuto loppui kuin seinään. Hymy levisi lapsen kasvoille. Äiti puhui ruotsia!




perjantai 30. kesäkuuta 2023

Sodankylän elokuvajuhlat 14.- 18.6.2023

Sodankylän elokuvajuhlia vietettiin jo 38. kerran. Viikon aikana tapahtumissa ja näytöksissä vieraili n. 35.000 katsojaa, joka on festarin kaikkien aikojen yleisöennätys.

Jo syksyllä alkoi halu poltella matkan tekoon paikan päälle ja ryhdyin toimeen.

Viimeisillä metreillä tein vielä matka-aikataulun Esikoiselle (esikoistyttärelleni) ja tietty itselleni. Sitä tässä nyt hivenen muokkaan ja kaiholla muistelen onnistunutta matkaamme. Pitkä ja yksityiskohtainen matkajärjestelyraportti on lähinnä itseäni varten, jos vielä innostun omatoimimatkalle.

Vuonna 2019 olimme Esikoisen kanssa Järvenpään opiston retkellä Sodankylässä (juttu linkissä). Se matka oli niin hyvin järjestetty, että ilman muuta seuraavan kerran mukaan uudelleen. No, sitten tuli korona ja kaksi kautta katsoimme juhlia netin kautta, mutta kyllä se tunnelma paikan päällä on ihan niin ainutlaatuinen, että vielä kerran halusin sen kokea. Kuitenkin päivän bussimatka on jo aika haastava korkean ikäni vuoksi, joten päädyin yöjunajärjestelyihin makuuvaunussa.

Helena, ystäväni Enter ry:stä (Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys) oli myös paikalla 2019, joten kyselin häneltä majoitusvinkkejä ja muitakin matkajärjestelyjä. Lokakuussa sitten olin yhteydessä majoitusta tarjoavaan Satuun ja onnistuin festareitten ajaksi varaamaan huoneen petivaatteineen ja hyllyn jääkaapista omille eväille. Sauna ja uinti Kitisen joessa kuului myös mahdollisuuksiin. Matkaa festaripaikalle joen toiselta puolelta on vähän yli kilometri. Kuulosti ihanteelliselta ja toki olikin, mutta tulopäivänä kävely painavan repun kanssa otti mehut vanhuksesta. Muina päivinä päivärepun kanssa matka sujui jo ihan kivasti, askeleita mummolle tuli parhaina päivinä liki 16 000.

Makuuvaunupaikan Rovaniemelle pääsin tilaamaan VR:ltä marraskuussa Helenan ystävän Sirkan suosituksesta. Onnibus-liput Rovaniemeltä Sodankylään tulivat myyntiin vasta toukokuussa, mutta vähän väliä kävin netissä katsomassa milloin bussilippujen myynti alkaa. Mitään ei enää siinä vaiheessa saanut jättää sattuman varaan.

Sodankylän elokuvajuhlien ohjelma ilmestyi toukokuun aikana ja ennakkolippujen myynti alkoi 31.5. Festareiden sarjalipulla (100 €) voi ostaa liput 12 näytökseen. Ennakkoon varasimme liput 9 elokuvaan. Heti lippumyynnin avauduttua yksi toive-elokuvistamme, Suomen ensi-illassa Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet myytiin loppuun silmänräpäyksessä. Vähän harmitti, mutta luotimme, että paikan päällä lippuja vielä olisi, koska vain osa lipuista myydään ennakkoon. Väärin, vaikka esitys oli siirretty Lapinsuusta (johon mahtuu 265 katsojaa historiikin mukaan) Isoon telttaan, johon mahtuu 900 katsojaa, emme onnistuneet saamaan lippuja ensimmäiseen näytökseen.

Kannattaa kuitenkin etukäteen tutustua elokuvajuhlien ohjelmakarttaan ja varata liput ennakkoon, jos tietää, mitä haluaa nähdä ja jos ennakkolippuja on vielä jäljellä, silloin paikan päällä jonottaminen vähenee huomattavasti.

Matka alkaa

Tiistai 13.6.2023

Esikoinen haki minut ja reppuni kotoa Keravan asemalle. Jäin vahtimaan laukkuja, kun Esikoinen vei autonsa takaisin ja kipaisi kävellen takaisin asemalle (on lyhyt matka hänellä).

Makuuvaunussa on kiva matkustaa

Lähijuna R Kerava-Tikkurila 19.56-20.05 (vyöhyke DC)

IC265 Tikkurila-Rovaniemi 20.28-ke 7.30


Keskiviikko 14.6.2023

IC265 Rovaniemi klo 7.30

Onnibussi linja F42 Rovaniemi-Sodankylä 9-10.40

Sodankylässä rankka teputtelu reppujen ja matkalaukkujen kanssa majapaikkaan. Lyhyt tutustuminen isäntäväkeen ja sitten takaisin raitille, koska ensimmäinen elokuva oli varattuna


Lapinsuussa 11.30-13.24 Armageddon time
(Yhdysvallat, Brasilia, 2022). Ohjaus ja käsikirjoitus James Gray, näyttelijät Anne Hathaway, Jeremy Strong, Anthony Hopkins, Banks Repeta, Jaylin Webb, Jessica Chastain. Surumielinen tarina sai ankaralta raadiltamme 8/10 pistettä.

13.30 vapaata aikaa kaikkeen mahdolliseen, joten kävimme Kitisen koululta ostamassa ohjelmalehtisen ja Sodankylän elokuvajuhlien t-paidan. Majapaikassa retkemme huimapäät Esikoinen ja Helena pulahtivat uimaan Kitisen vilvoittaviin vesiin. 

Kitisen koulu näkyy vastarannalla

Kitisen koulu 14.45 – 16.05 dokumenttielokuva Universumin kaiut – Kaija Saariahon musiikki. Tämä elokuva ei aluksi ollut toivelistallamme mutta Helena ja Sirkka saivat meidän vakuuttuneeksi, että kannattaa katsoa.


Torstai 15.6.2023


Jonotus Koulun pihalla klo 9
. Liput saatiin Koululle 12.45-14.06 dokumenttielokuva Cinema Laika, jonka jälkeen päätimme, että jos emme saa lippuja Kuolleisiin lehtiin, menemme katsomaan sitä sitten Karkkilaan, ”Candylandin” Kino Laikaan.

Kitisen koululla olisi ollut klo 10.00 aamukeskustelu Sergei Loznitsa. Tämä keskustelu jäi kuulematta, koska päätimme hieman hillitä istumiskokemukset mahdollisimman vähiin.

Iso teltta 15.30-17.31 Winter Boy (Ranska 2022). Ohjaus ja käsikirjoitus Chistophe Honoré, näyttelijät Paul Kircher, Juliette Binoche, Vincent Lacoste, Erwan Kepoa Falé, Adrien Casse, Christophe Honeré, Anne Kessler.

Surumielistä Winter Boyta katsoimme Isan teltan kolmannelta riviltä, joka oli aivan liian lähellä. Se varmaan rajoitti katsomisnautintoa, joten raatimme antoi elokuvalle pisteitä 8. Katsomiskokemukseen vaikuttaa aika tavalla väsymisen aste, huono paikka, rasittunut selkä yms pikkuasiat.


Leffan jälkeen ihana Satu oli lämmittänyt meille saunan ja taas Esikoinen pulahti Kitiseen. Minä vähän varpaita kastelin ja valelin vettä kasvoille ja yläkroppaan.

Iso teltta 20.45-22.28 illan viimeisenä elokuvana Kupla (Suomi 2022). Ohjaus Aleksi Salmenperä, käsikirjoitus Reeta Ruotsalainen, Aleksi Salmenperä. Näyttelijät Stella Leppikorpi (Vuonna 2023 Leppikorpi palkittiin Parhaan näyttelijätulokkaan Jussi-palkinnolla tästä roolistaan), Minna Haapkylä, Tommi Korpela, Anna-Maija Tuokko Amos Brotherus, Eedit Patrakka, Saimi Kahri, Janne Reinikainen, Saara Pakkasvirta.

Kuplalle heltisi raadiltamme täydet 10 pistettä. Pääsin jossain vaiheessa huikkaamaan Tommi Korpelalle: ”Kupla oli ihana!” Johon ihanan karismaattinen Korpela: ”Kiitos, kiva kuulla.” Olin ihan pyörryksissä ystävällisestä vastauksesta.

Perjantai 16.6.2023

Kitisen koulu 10.00 Aamukeskustelu Emmanuel Mouret. Koska emme lähteneet kylille niin aikaisin, niin tämä mielenkiintoinen keskustelu jäi kuulematta. Päivälle oli ostettu liput jo neljään elokuvaan, joka on jo hieman liikaa.

Koulu 12.30-14.15 Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä (Suomi, Saksa 2022). Ohjaus Mika Kaurismäki, käsikirjoitus Daniela Hakulinen, Tuomas Kyrö. Näyttelijät Heikki Kinnunen, Kari Väänänen, Silu Seppälä, Ilkka Forss, Mari Perankoski, Ville Tiihonen, Tiina Lymi. Suomalainen kansankomedia huvitti raatiamme 9 pisteen verran.

Lapinsuu 15.00-17.22 The Straight Story (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska 1999) ohjaus David Lynch, käsikirjoitus John Roach, Mary Sweeney, joka oli vierailijana lauantain aamukeskustelussa, mutta sinnekään emme päässeet, koska meillä oli elokuva samaan aikaan. Näyttelijät Richard Farnsworth, Sissy Spacek, Jane Galloway Heitz, Joseph A. Carpenter, Donald Wiegert, Harry Dean Stanton. Ohjelmaluettelossa sanotaan hauskasti: ”The Straight Story on Lynchin filmografian oudoin lintu nimenomaan siksi, että se on hänen vähiten outo elokuvansa.”

Tositapahtumiin perustuvassa tarinassa sympaattinen Alvin Straigh (Richard Farnsworth) matkustaa Iowasta Wisconsiin 8 km/tunti kulkevalla ruohonleikkurilla sairauskohtauksen saaneen veljensä luo sovinnon teko mielessä. Veljekset ovat olleet riidoissa vuosikausia. Matkalla oli hitaan menopelin lisäksi muitakin viivytyksiä, mutta perille Alvin kuitenkin pääsi. Tykkäsimme elokuvasta ja niinpä meidän raati antoi sympaattiselle elokuvalle 9 pistettä.

Lapinsuu 20.15-21.59 Muiden lapset (Ranska 2022) ohjaus ja käsikirjoitus Rebecca Zlotowski. Näyttelijät Virginie Efira, Roschdy Zem, Chiara Mastroianni. Romanttinen elokuva kertoo uuden parisuhteen ongelmista, kun nelikymppinen pariisilaisopettaja Rachel (Virginie Efira) rakastuu Aliin, jolla on nelivuotias tytär Leila. Rachel kiintyy Leilaan, mutta mitä, jos suhde ei kestäkään?

Ohjaaja Tia Kouvo ja Mummolan näyttelijöitä Timo Malmin haastateltavina

Lapinsuu 22.30- Kotimainen yllätysensi-ilta
, oli Tia Kouvon ohjaama ja käsikirjoittama Mummola. Näyttelijät Ria Kataja, Elina Knihtilä, Leena Uotila, Tom Wentzel, Jarkko Pajunen. Teksti lainattu elokuvateatteri Starin julkaisusta: ”Kuten joka vuosi joulun aikaan, sisarukset Susanna ja Helena vierailevat perheineen vanhempiensa luona. Kuten tavallista, isoisä Lasse juo liikaa, isoäiti Ella on huolissaan kaikista, lapset ovat kyllästyneitä ja sisarukset lankeavat vanhoihin riitoihinsa. Joulun jälkeen jokainen lähtee omille teilleen ja palaa arkeen. Tia Kouvon purevan humoristinen, koskettava elokuvadebyytti nostaa kysymyksen, johon voimme kaikki samaistua: kuinka jaksaisimme jatkaa syvän inhimillisen yhteyden etsimistä, vaikka emme aina onnistuisikaan?”

Lauantai 17.6.2023

Kitisen Kino 10.15-12.17 Driving mum (Islanti, Viro 2022), ohjaus ja käsikirjoitus Hilmar Oddsson. Näyttelijät Þröstur Leó Gunnarsson, Kristbjörg Kjeld, Tómas Lemaquis, Hera Hilmarsdóttir.

(Kuvat ovat omalta Islannin matkaltani.)


Geysir kuplii ja on valmiina purkautumaan.


Ja niin tulikuuma lähde purkautuu kohti korkeuksia

Ollaan tykätty islantilaisista elokuvista ja siksi tähän oli liput hankittu ennakkoon. Elokuvan alussa äiti ja poika istuvat kotona neulomassa villapaitoja, keskustelemassa verkkaisesti, välillä luoden toisiinsa epäileviä silmäyksiä. Mustavalkoisessa elokuvassa oli hykerryttävää mustaa huumoria. Äiti haluaisi vielä kerran tehdä matkan Länsi-Islannista etelään äidin synnyinseudulle, jonne hän haluaisi tulla haudatuksi. Nähdä vielä kerran Geysirit ja Gullfossin vesiputoukset. Äiti kuitenkin ehtii kuolla ennen matkaa, mutta peräkammarin poika lähtee viemään tätä viimeiselle matkalle vanhalla autollaan. Olihan niin tullut luvattua. Tässäkin elokuvassa liikuttiin vanhalla kulkuneuvolla, eli olisiko kolmas road movie meidän ohjelmassa. Tykättiin elokuvasta ihan 10 pisteen verran. 
Gullfossin putoukset

Koska seuraavan elokuvan alkuun meillä oli runsaasti aikaa, päätimme piipahtaa vuokraemäntämme Sadun suosittelemissa taidenäyttelyissä. Essi Korvan ihastuttavat veistokset oli kyllä näkemisen arvoiset.


Kolme taideteosta


Essi Korvan veistoksia






Samoin Andreas Alarieston naivistiset maalaukset tarinoineen saivat ajan rientämään. Näyttelystä tuli myös hankittua jo pari joululahjaa ja t-paidat.

Kitisen Kino 18.30-20.22 Hamsterit (Suomi 2023), ohjaus ja käsikirjoitus Markku Pölönen. Näyttelijät Peter Franzén, Vilma Kinnunen, Jaakko Ohtonen, Katarina Havukainen, Satu Tuuli Karhu, Mika Nuojua, Arto Heikkilä. Tykkäsimme myös tästä suomalaisesta hyvän mielen elokuvasta.

Esikoinen meni vielä keskiyön karaokenäytökseen, jossa esilaulajana oli Ismo Alanko. Mika Kaurismäen: Hassisen kone – Karaoke.

Sunnuntai 18.6.2023

Sunnuntaiaamun lippujono oli yllättävän lyhyt

Sunnuntaina olimme Kitisen koulun pihalla n. klo 9.20, koska olimme menossa kuuntelemaan aamukeskustelua, jossa meidän Järvenpään elokuvakerhon vetäjä ja Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja
Timo Malmi haastatteli Mika Kaurismäkeä. Leppoisasti kävi keskustelu ja paljon saimme tietoa Mika Kaurismäen vaiheista. Ja jälleen olen niin ylpeä, kun sain vaihtaa muutaman sanan kuuluisan ohjaajan kanssa.

Ennen aamukeskustelua lippujono päivän näytöksiin oli yllättävän lyhyt, joten päätimme vielä kerran kokeilla onneamme, josko saisimme liput festarin viimeisen päivän Kuolleisiin lehtiin ja aamukeskustelun jälkeen alkavaan leffaraatiin. No kyllä, nyt meitä onnisti. Leffaraatijonossa joku kosketti olkaani kevyesti, pyysi anteeksi ja ohitti minut. Nyt pyörryn, Ville Virtanen on koskettanut minua!

Leffaraati

Koulu 12.45-14.15 Keskusteluohjelma Leffaraati
, jossa Ville Virtanen toimi vetäjänä ja raadissa istuivat Johanna Vuoksenmaa, Olavi Uusivirta, Iida Simes ja Neil Hardwick. Leffaraadissa näytetään lyhytelokuvia, joita raatilaiset arvostelevat ja antavat pisteitä. Ihan loppuun asti emme voineet kuunnella keskustelua, koska oli pakko lähteä jonottamaan Ison teltan Kuolleisiin lehtiin. Meidän tietojen mukaan parhaat pisteet sai lyhytelokuva Kaikki karvoistani.

Ihanat Alma Pöysti ja Jussi Vatanen haastattelussa ennen leffan alkua.

Iso teltta 15-16.21 Kuolleet lehdet
ohjaus ja käsikirjoitusAki Kaurismäki. Näyttelijät Alma Pöysti, Jussi Vatanen, Janne Hyytiäinen, Nuppu Koivu, Matti Onnismaa, Martti Suosalo, Sakari Kuosmanen, Alina Tomnikov. Vilahtipa rooleissa pari muustakin yhteydestä tuttua henkilöä. Herttainen rakkaustarina, jossa ihastumisen jälkeen oli monenlaisia ongelmia, ennen kuin pari lopulta löytää yhteisen sävelen.

Pian viimeisen elokuvan jälkeen piipahdimme hakemaan tavaramme. Tulopäivänä rankka kävely painavan repun kanssa ei oikein innostanut ja kysyinkin Sadulta, miten mahtaisi onnistua taksin tilaaminen linja-autoasemalle. ”Mie voin heittää teidät,” sanoi ihana Satu. Tuhannet kiitokset Satu ja Matti mukavasta seurasta ja vieraanvaraisuudestanne! Oli ilo olla vierainanne.

Onnibussa linja F42 Sodankylä-Rovaniemi 18.30-20.20

IC274 Rovaniemi-Tikkurila 20.57-ma 8.29

Maanantai 19.6.2023

Lähijuna Z Tikkurila-Kerava 8.54-9.02

Esikoinen kävi hakemassa autonsa, minä jäin taas vahtimaan matkatavaroita. Sitten pääsinkin jo kotiin onnellisena ja hivenen uupuneena.

Huom! Kaikkien Sodankylän 2023 elokuvien esittelyt ovat toistaiseksi luettavissa tästä linkistä. Ensi vuonna on sitten uudet elokuvat joskus toukokuussa 2024 ja jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin 2023 elokuvaesittely katoavat bittiavaruuteen.